palkki

Talonpoikaiskulttuurisäätiön opinnäytekilpailun 2019 voittajat julistettiin Talonpoikaisjärjellä -webinaarin yhteydessä 19.11.2020. Tuomarina kilpailussa toimi FT, dosentti Kati Mikkola.

Voittajaksi valittiin Juha Nissisen diplomityö Muistojen huone. Siunauskappeli Oulunjoen hautausmaalle (2019). Kyseessä on Oulun yliopiston arkkitehtuurin koulutusohjelmaan tehty lopputyö, jonka pääohjaajana on toiminut Janne Pihlajaniemi. Diplomityön aiheena on uskonnollisesti ja katsomuksellisesti erilaisia ryhmiä palvelevan siunauskappelin suunnittelu Oulujoen hautausmaalle. Kappelisuunnitelman lisäksi työssä esitetään myös laajempi hautausmaasuunnitelma, joka sisältää nykyisen hautausmaan laajennusosan suunnitelman. Opinnäytetyöhön voi tutustua täällä: https://issuu.com/muistojenhuone/docs/muistojen_huone_siunauskappeli_oulujoen_hautausmaa 

Kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaistuvassa Suomessa työn aihe on ajankohtainen ja tavoitteiltaan kunnianhimoinen. Työ koostuu laajasta kirjallisesta osuudesta, suunnitteluosasta ja liitteistä, jotka sisältävät muun muassa laajan katsauksen siunauskappeleiden, hautausmaiden ja hautaustapojen kehityksestä. Nissisen työ on näkökulmiltaan runsas ja tyyliltään pohdiskeleva. Analyyttisen otteen lisäksi se sisältää myös tekijän omia vaikutelmia, ajatuksia ja tunteita, jotka on kirjoitettu elegantisti osaksi kokonaisuutta. Työ havainnollistaa, miten konkreettisen rakennuksen – siunauskappelin – suunnittelu voi olla syvällisesti historiatietoista, katsomustietoista ja kulttuuritietoista. Työssä on selvitetty perusteellisesti Oulunjoen kulttuurimaiseman sekä aineellisen ja aineettoman kansanperinteen ja kristillisen perinteen eri kerroksia sekä yhteiskunnallisen muutoksen teemoja erityisesti kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaistumisen osalta. Työ tuo esiin kulttuurisen jatkumon ymmärtämisen tärkeyden, kun suunnittelun kohteena on vahvoilla merkityksillä latautunut kohde. Nissisen hahmottelema agraarinen metsähautausmaa ja sen yhteydessä sijaitseva siunauskappeli on kokonaisuus, jossa tavoitellaan toisaalta ikiaikaiselta tuntuvaa, toisaalta myös uudenlaista tilaa, joka mahdollistaa sekä perinteisiä että uusia muistamisen tapoja. 

Juha Nissinen Näkymä hiljentymispaikalta kohti vesiaihetta sekä siunauskappelia pieni

Kuva: Juha Nissinen 2019.

Nissinen analysoi työssään kiinnostavasti arkkitehtuurin merkitystä ja mahdollisuuksia surutyössä ja päätyy suunnittelemaan siunauskappelin, joka on muistojen huone – eräänlainen muistamisen työkalu ja muistamisen abstraktio. Taustalla on ajatus siitä, että suru on hautajaisissa yhteinen nimittäjä uskonnosta tai katsomuksesta riippumatta. Suunnittelutyössä on otettu huomioon erityisesti evankelisluterilaiset, islamilaiset ja uskonnottomat hautajaiset. Nissinen pohtii arkkitehtuurin, kuten tiettyjen muotojen, symbolien ja esimerkiksi kellotornin uskonnollisuutta. Lopulta hän päätyy ratkaisemaan eri uskontojen ja katsomusten vaatimukset suunnitelmassaan siten, että siunauskappelin sisätiloissa olevat symbolit ovat siirrettäviä: tila voidaan pukea ja riisua symboleista tarpeen mukaan. Suunnitelmassa yhdistyy luontevasti siunauskappelin kaksi funktiota: sen tulee palvella ihmisiä sekä toiminnallisesti että henkisesti. Nissisen työ on kokonaisuutena syvällinen ja moniulotteinen ja myös rohkeasti erilaisia lähestymistapoja yhdistävä.  

Lisäksi jaettiin kaksi keskenään samanarvoista kunniamainintaa.  

Niistä toinen menee Linda Peuraharjulle diplomityöstä Koti maasta. Maa-ainesrakentamisen mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaisessa asuinrakentamisessa (2019). Työ on tehty Aalto-yliopistoon arkkitehtuurin laitokselle. Työn ohjaajana on toiminut arkkitehti Kasper Järnefelt ja työn valvojana professori Mikko Summanen. Työn kirjallisessa osassa tarkastellaan vuosituhansia käytössä olleen maa-ainesrakentamisen historiaa ja kehitystä, materiaalin fysikaalisia ominaisuuksia sekä maa-ainekseen perustuvaan massiivirakentamiseen liittyviä haasteita, hyötyjä ja tulevaisuudennäkymiä. Työn suunnitteluosassa esitetään suunnitelma massiivirakenteisesta neljän asunnon asuinrakennuskokonaisuudesta, joka on sijoitettu Helsingin Vallilassa sijaitsevalle tontille. Peuraharju analysoi kiinnostavasti maa-ainesrakentamisen mahdollisuuksia kestävää kehitystä tukevana rakennustapana ja esittää, että erityisesti lujittamattoman maa-aineksen käyttämistä tulisi Suomessa edistää. Tämä voisi tapahtua paitsi kehittämällä maa-ainesrakentamiseen liittyvää tekniikkaa ja osaamista myös kehittämällä maa-ainesrakentamista koskevia määräyksiä ja standardeja. Peuraharjun mukaan maa-ainesrakentamisen mahdollisuudet ja haasteet ovat yhtä aikaa sen perinteisyydessä ja yksinkertaisuudessa. Kokonaisuudessaan työ avaa realistisen ja punnitun vision tulevaisuudesta, jossa savi voi tietyin ehdoin olla vakavasti otettava massiivirakentamisen materiaali. 

Toisen kunniamaininnan saa Saara Pouru pro gradu -tutkielmastaan Pohjanmaan puukot ja Lapin kotaraanut – matkamuistoesineet ja keskustelu maakuvasta Suomessa vuosina 1930–1945 (2019). Työ on tehty Helsingin yliopiston yleisen historian oppiaineeseen ja sen keskeinen lähde on Suomen-Matkat ry:n koollekutsumana toimineen matkamuistoesinetoimikunnan mietintö Suomalaiset matkamuistoesineet. Työssä luodaan katsaus suomalaisen maa- ja matkailupropagandan historiaan ja analysoidaan huolellisesti siitä, millaisia mielikuvia Suomesta matkamuistoesineillä on haluttu tutkittuna aikana rakentaa. Laadukkaan matkamuistoesineen keskeisinä piirteinä pidettiin aitoutta, kansanomaisuutta ja paikallissävyisyyttä, jotka yhdessä viestivät Suomesta sivistyskansana. Työ nostaa esiin erityisesti maaseudulla kotioloissa käsityönä valmistettujen kotiteollisuustuotteiden merkityksen halutunlaisen maakuvan rakentajana. Samalla se tuo näkyväksi toisaalta kotiteollisuuden ja taideteollisuuden, toisaalta maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun maakuvan rakentamista koskevassa keskustelussa. Pouru jäsentää matkamuistoesineistön kehittämisen 1930-luvulla osaksi 1800-luvulla alkanutta suomalaisten symbolien luomisen jatkumoa. Tämän jatkumon rakentaminen saa lukijan pohtimaan myös nykyisiä suomalaisuuden symboleja ja artefakteja ja niiden suhdetta oman aikamme korostamiin arvoihin ja ihanteisiin.  

Talonpoikaiskulttuurisäätiö | PL510 | 00101 Helsinki | Puhelin: 050 379 7471 | Sähköposti: maija.maki(at)tpks.fi | tietosuojaseloste | Kotisivut: Sivustamo Oy

Ylös