palkki

tpks juhla

Hyväksytty vuosikokouksessa 21.3.2006
 
Yleistä
Vuoden 2005 aikana säätiössä aloitettiin uuden talonpoikaiskulttuurin kehittämiseen liittyvä keskustelu. Tätä toimintaa varten säätiö oli saanut taloudellisen lahjoituksen Keskitien tukisäätiöltä. Jokaisessa tapahtumassa oli aiheeseen liittyviä alustuksia ja puheenvuoroja. Säätiön uudistetuilla kotisivuilla julkaistiin näitä puheenvuoroja ja jäsenistöä innostettiin osallistumaan keskusteluun. 

Toimintavuoden aikana käynnistyi myös säätiön kulttuuripalkintotoiminta. Ensimmäinen palkinto myönnettiin akateemikko Eino Jutikkalalle hänen pitkäaikaisesta työstään talonpoikaisen perinteen ja elämäntavan tutkijana ja tuntijana. Vuoden lopulla julistettiin haettavaksi säätiön kulttuuripalkinto vuoden 2005 luovasta talonpoikaiskulttuurin työstä. 

Toiminta
Perinteisen rakentamistavan kunniakilvet

Perinteisen rakentamistavan kunniakilpiä myönnettiin ja naulattiin vuoden aikana seitsemän kappaletta. Kilpiä hakivat erityisesti kunnat, joista oli osallistujia vuoden 2003 maaseudun pihapiirikilpailussa. Lisäksi kilpi lahjoitettiin Sarka Maatalousmuseolle ja ministeri Heikki Haavistolle.

Säätiön kunniakilpimateriaalin digitoimiseksi ja saamiseksi muun muassa tutkijoiden käyttöön aloitettiin selvitys. Kunniakilpien kohdeluettelo julkaistiin säätiön kotisivuilla.

Kansainvälinen talonpojan päivä 15.5.2005
Kansainvälistä talonpojan päivän merkeissä säätiön järjesti tutustumismatkan Sarka maatalousmuseoon Loimaalle. Retkelle osallistui 26 säätiön jäsentä. Museon esitteli kirjailija Kirsti Manninen, joka on tehnyt museon toiminnallisen tarinan ja käsikirjoituksen. Museon toinen päätarina on ajan virta, jota havainnollistetaan pienoismallilla kuvitteellisen maaseutukylän muotoutumista ja maatalouden muuttumista 1600-luvulta 1990-luvulle. Toinen tarina on vuoden kierto, jonka pohjalta esineistö on museoon aseteltu. ja kylän kautta. Manninen totesi kuulijoille, että kesämökkeily on suurelta osin talonpoikaisen elämän kaipuuta; Suomessa oli viime vuosisadan alussa 500 000 maatilaa ja tällä hetkellä noin 500 000 kesämökkiä.

Museonjohtaja Juha Kuisma kertoi museon toimintaa suunnittelussa ja toteutuksessa on mielessä ollut toisaalta lapsen tason ymmärrys ja toisaalta suuri illuusio. Museo välittää kävijöille talonpoikaisia tapoja, käytäntöjä ja uskomuksia. Kuisman mukaan Suomen 100 viimeisen vuoden historia on ollut paljolti maatalouden historiaa. Sekä lainsäädäntö että kuntalaitoksen kehittyminen perustuvat Kuisman mukaan luonnonvarojen käytön järjestämiseen. Suomalaisen naisen tasa-arvokin on talonpoikainen perinne, naisella on hyvin varhain ollut perimysoikeus. Juha Kuisma näki myös Nokian menestymisessä suomalaisten maalaiskylien toimintaperinteen: Nokian tuotekehittäjät toimivat itseohjautuvissa ryhmissä.

Mitä on tai voisi olla uusi talonpoikaiskulttuuri! Keskustelutilaisuus 7.9.2005
Säätiön keskustelutilaisuus uudesta talonpoikaiskulttuurista kiinnosti lähes 30 jäsentä. Professori Jaakko Eleniuksen, toimittaja Anna-Stiina Nykäsen ja jaostopäällikkö Jouko Nieminen keskenään hyvin erilaiset alustukset saivat aikaan hyvin vilkkaan keskustelun. Alustukset ja keskustelu on dokumentoitu ja julkaistu säätiön kotisivulla. 

Kulttuuripalkinto
Säätiön hallitus vahvisti kulttuuripalkintoraadin esittämät säännöt kulttuuripalkinnolle ja alkoi vuoden aikana myöntää kulttuuripalkintoa. Palkinnon sääntöjen mukaisesti palkinto voidaan myöntää yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, joka luovalla teolla on edistänyt ja uudistanut suomalaista talonpoikaiskulttuuria tai vaikuttanut suomalaisen talonpoikaiskulttuurin ilmiöiden esille tulemiseen suuren yleisön tietoisuuteen. Luova teko voi olla taiteellinen tai tieteellinen työ tai teos, tapahtuma, keskustelun avaus tai uusi toimintatapa. Luova teko voidaan palkita, jos se on syntynyt tai julkistettu vuoden 2005 aikana. Yksityiset kansalaiset ja yhteisöt sekä säätiön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi.

Säätiön ensimmäinen kulttuuripalkinto päätettiin antaa säätiön ainoalle elossa olevalle perustajajäsenelle, akateemikko Eino Jutikkalalle. Palkinnon perusteluina oli akateemikko Jutikkalan ainutlaatuinen elämäntyö suomalaisen talonpoikaiskulttuurin tutkijana ja tuntijana. Hän oli keskeinen vaikuttaja Suomen Maatalouden historia -sarjan syntymiseen ja yksi sarjan kirjoittajista. Sarja ilmestyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana vuonna 2004.

Kekrijuhla 2.11.2005
Säätiön perinteinen Kekrijuhla järjestettiin 2.11.2005 Pääposti-ravintolassa Helsingissä. Kekrijuhlan puhujana oli professori, johtaja Juha Sihvola, jonka puheen aihe oli Talonpojan elämä ja arvot globalisaation myllyssä. Sihvolan puheenvuoro on julkaistu säätiön kotisivuilla. 

Kekrijuhlassa luovutettiin akateemikko Eino Jutikkalalle säätiön ensimmäinen kulttuuripalkinto. Jutikkala sai palkinnoksi taiteilija Kuutti Lavosen taulun Arkkienkeli Jehudin.

Äijä-kvartetti esitti kokoelman kansainvälisiä kansanlauluja. Kekrijuhlassa oli 73 säätiön jäsentä.

Säätiön julkaisutoiminta
1. Kuningas Kristofferin maalaki v. 1442

Professori Esko Koivusalon toimittama Kuningas Kristofferin maalaki v. 1442 (Caloniuksen kopion mukaan) ilmestyi maaliskuussa 2005. Kirjan kustantaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kirjan julkaisemiseen on saatu apuraha Alfred Kordelinin säätiöltä. Kirja oli ensimmäinen julkaisusarjassa Talonpoikaiskulttuurisäätiön julkaisuja uusi sarja. ISSN tunnus on 1795-4525

2. Maaseudun rakennusperintö -kirja
HuK Sanna Schildt-Janssonin toimittama ja Rakennustiedon kustantama kirja Maaseudun rakennusperintö ilmestyi helmikuussa 2005. Kirja oli toinen julkaisusarjassa Talonpoikaiskulttuurisäätiön julkaisuja uusi sarja. ISSN tunnus on 1795-4525

Viestintä
Toimintavuoden aikana jatkettiin säätiön viestinnän tehostamista. Jäsenille lähetettiin vuoden aikana kuusi kirjettä tai kutsua. Tiedotteiden jakelussa käytettiin tiedotus.com -palvelua, jonka kautta tavoitettiin lähes 800 tiedotusvälinettä. Säätiön kotisivut uudistettiin ja uudet sivut www.talonpoikaiskulttuurisaatio.fi otettiin käyttöön marraskuun lopussa. 

Jäsenet ja hallinto 
Jäsenistö

Säätiön uusiksi jäseniksi kutsuttiin jäsenistön vuosikouksessa toimittaja Mari Kiukas, pankinjohtaja Raimo Tammilehto, arkkitehti Viri Teppo-Pärnä, päätoimittaja Lisa Sounio, toiminnanjohtaja Marja Konttinen, ekonomi Ulla-Maaria Mutanen, viestintäyrittäjä Unna Lehtipuu, pääsihteeri Pekka Sallila, professori Jaakko Elenius, dosentti Pia Olsson ja akatemiatutkija Pirjo Markkola.

Kokoukset
Säätiön vuosikokous pidettiin 9.3.2005 Suomen Elokuva-arkistossa. Kokoukseen osallistui 34 säätiön jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. 

Vuosikokousesitelmän piti kirjailija Matti Mäkelä aiheesta Mitä uusi talonpoikaiskulttuuri voisi olla? Värikkäässä ja moni-ilmeisessä esitelmässä Mäkelä kysyi, kuka puhuu tai saa puhua maaseudusta. Mäkelää harmitti se, että maaseudusta puhuvat vähiten ne jotka siellä elävät ja asuvat. Eniten ääntä pitävät cityvihreät, joiden mielestä maaseudun tulisi olla villiä luontoa ja jotka eivät aina ymmärrä, että luontoa on käytetty myönteisesti ihmisten parhaaksi. Nämä toimivat maaseutua vastaan, vaikka asia voisi olla toisinkin. Mäkelä totesi, että talonpoikainen elämäntapa kuten työn asumisen ja vapaa-ajan fyysinen yhteys näyttää palautuvan eriytyneisyydestä yhteyteen. Talonpoikaiset arvot kuten ahkeruus, työnteko, säästäväisyys ovat synnyttäneet nykyisen hyvinvoinnin. Loputon määrä taitoja on siirtynyt maalta muualle. Ihmisten mökkikulttuuri ilmentää kaupungissa asuvien kaipuuta talonpoikaiseen elämäntapaan. Mäkelä kritisoi globaalia toimintatapaa ruuan tuottamisessa, terveempi tapa on lähiruoka. Talonpoikaisen kulttuurin keskeinen osa on ihmisen osoite, joka on lujasti maassa kiinni: kännykkä ja sähköposti identifioivat ihmisen ei asuntoa. Mäkelä peräänkuulutti talonpoikaisuuden ylpeyttä omista tuotteistaan, tässä voisi ottaa opiksi ranskalaisten omanarvontunnosta omista maalaistuotteistaan.

Vuosikokouksessa näytettiin kolme kansatieteellistä elokuvaa:
HÄMEENKYRÖN HEINÄNTEKOA (Kansatiet. Filmi Oy-36 - Mäkinen/Vilkuna/Kohtamäki)
PYSTYSTÄ PINOON (Suomi-Filmi Oy-68 Kansallismuseon tuella - Heino/Naskali)
ELOKUVAN NÄKYMÄTÖN MIES (Muutama metri Ky-88 Juho Gartz) 

Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa.


Hallitus ja tilintarkastajat
Hallituksen puheenjohtaja toimi asiamies Lasse Ristikartano ja varapuheenjohtajana dosentti Hanna Snellman sekä jäseninä ministeri Heikki Haavisto, filosofian kandidaatti Pekka Kärki, ja arkkitehti Matti Vuorio. Hallituksen vuosittain vaihtuvina varajäseninä, toiminnanjohtaja Raimo Jussila, professori Esko Koivusalo, VTM Matti Kalliokoski, emeritusprofessori Seppo Siirilä ja tutkija Ulla-Maaria Mutanen.

Säätiön tilintarkastajina toimivat KTM Juha Tuomala (KHT) ja kauppatieteiden tohtori h.c. Antti Helenius. Varatilintarkastajat ovat Pentti Savolainen (KHT) ja hallitusneuvos Pentti Pekonen

Kilpiraati
Kilpiraadin jäseninä toimivat vuonna 2004 dosentti Teppo Korhonen (pj), dosentti Hanna Snellman, arkkitehti Matti Vuorio, filosofian kandidaatti Pekka Kärki, arkkitehti Heikki Kukkonen ja rakennusneuvos Pertti Toivari. Kilpiraati kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

Kulttuuripalkintoraati
Säätiön hallitus nimesi ensimmäisen kulttuuripalkintoraadin. Raadin puheenjohtajaksi nimettiin VTM Matti Kalliokoski ja jäseniksi kulttuuritoimenjohtaja Liisa Heikkilä-Palo, dosentti Osmo Pekonen, taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Hannu Saha, Oulun läänin taidetoimikunnan pääsihteeri Ulla Lassila ja professori Jaakko Elenius. Raati kokoontui vuoden aikana kerran ja piti yhteyttä sähköpostilla.

Toimihenkilöt
Säätiön asiamiehenä ja hallituksen sihteerinä toimi johdon erityisavustaja, MMM Paula Viertola-Jern. Kilpiraadin sihteerinä toimi FM Elina Anttonen. Rahastonhoitajana ja kirjanpitäjänä Kirsti-Helena Saarinen, JS-Ekonomia Oy.

Säätiön talous
Toimintavuoden aikana säätiö sai Keskitien tukisäätiöltä toiminnallista avustusta 20 000 €. lähinnä uuden talonpoikaiskulttuurin kehittämiseen Ministeri Heikki Haavisto ohjasi 70-vuotispäivänsä onnittelumuistamiset säätiön tilille, jolle varoja kertyi 18 995 €. Varat on rahastoitu ministeri Heikki Haaviston rahastoksi. Kirjojen tekijänoikeuspalkkioita kertyi 
1 006,18 €. Muita tuottoja, lähinnä kunniakilpien myyntituottoja kertyi 1 305,75 €. 

Toimintavuoden suurimpia menoeriä olivat jäsentilaisuudet 5 251,85 €, palkkiot 3 925,57 € ja uusien kotisivujen tekeminen 3 274,48. Kaikissa jäsentilaisuuksissa olivat alustukset tai keskustelut uudesta talonpoikaiskulttuurista ja sen ilmentymisestä.

Tilikauden tilikauden ylijäämä oli 21 964,70 €.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö | PL510 | 00101 Helsinki | Puhelin: 050 379 7471 | Sähköposti: maija.maki(at)tpks.fi | tietosuojaseloste | Kotisivut: Sivustamo Oy

Ylös