Tapahtumat ja uutiset

Asutaan maassa maan tavalla –seminaari Tammelassa 20.7.2010

Säätiö ja maaseutuasumisen teemaryhmä järjestivät 20.7.2010 Tammelan kunnantalolla osana Kylä kelpaa –messuja maaseutuasumisen seminaarin.
Seminaarissa pohdiskeltiin vanhaa ja uutta maaseutuasumista, mahdollisuuksia ja esteitä, energiatehokkuutta sekä kaavoitusta. Puhujina olivat yliarkkitehti Anne Jarva, yliarkkitehti Raija Seppänen, dosentti Teppo Korhonen, arkkitehti Matti Vuorio, kaavoittaja Miika Tuki, diplomi-insinööri Pekka Leppänen ja tutkija Arja Rytkönen.

Maaseuturakentamisesta kiinnostuneita arkkitehtejä

Säätiö vaalii vanhaa talonpoikaista rakennusperintöä ja etsii uusia ratkaisuja maalla asumiseen. Uusia ratkaisuja haettiin säätiön arkkitehtikilpailulla.
Säätiö julkaisee luettelon maaseuturakentamisesta kiinnostuneista arkkitehdeistä. Tutustu luetteloon ja ota yhteyttä arkkitehteihin suunnitellessasi rakentamista maalle.

1. Kansainvälinen talonpojan päivä oli 27.5.2010

Kokoonnuimme Jari Vesasen ja Riitta Rantasen pohjalaistaloon Sipooseen. Tutustuimme Kauhavalta siirrettyyn taloon ja kuulimme sen kunnostusvaiheista. Lisäksi keskustelimme säätiön kunniakilvistä ja niiden myöntämisperusteiden uusimisesta.
Voit tutustua taloon ja uustalonpoikaiseen Varpulan toimintaan kotisivulla www.varpula.fi.

3. Säätiön vuosikokous pidettiin 18.3.2010

Vuosikokouksessa valittiin erovuoroiset hallituksen jäsenet tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja professori Hanna Snellman uudelleen. Puheenjohtajana jatkaa Matti Kalliokoski. Varajäseninä vuonna 2010 toimivat DI Lasse Ristikartano, kulttuurintuottaja Raija Kallioinen, toiminnanjohtaja Ulla Piela, MMK Heimo Tuomarla ja yliarkkitehti Raija Seppänen.

Vuosikokous hyväksyi toimintakertomuksen 2009 ja toimintasuunnitelman 2010. Vuoden 2010 merkittävien hanke on Kekrikemut, jossa kekriperinteen parhaita paloja nostetaan julkisuuteen ja uusiutumaan.

Uusiksi jäseniksi valittiin kirjailija Risto Isomäki, arkkitehti Markku Mattila, professori Karl-Erik Michelsen, FT Kati Mikkola ja FM Ari Sirén.

Vuosikokouksessa professori Karl-Erik Michelsen piti esitelmän aiheesta Metsien taloudellisen hyödyntämisen kehityskaari Suomessa (esitys », PowerPoint, 8 sivua, 184 kt).



Kekrirokki 30.10.2009

Kekrikemut-hankkeen ensimmäinen Kekrirokki järjestettiin Kulttuuriareena Gloriassa 30.10.2009. Loistavan kekriruokanautinnon ja vauhdikkaan kekrirokin lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Suomen Kirjallisuuden Seuran kekrisivut. Arkistotutkija Juha Nirkko valaisi läsnäolijoille kekrin ja halloweenin olemusta. Nirkon puhe liitteenä » (pdf)



1. Eurovaalipaneeli kansainvälisen talonpojan päivän merkeissä
12.5. 2009
Chydenius-kabinetti, Ostrobotnia, Töölönkatu 3

Säätiö järjesti yhdessä Maaseudun Tulevaisuuden kanssa eurovaalipaneelin. Paneeli osallistuvat kansanedustaja Heidi Hautala (vihr), säätiön jäsen, agronomi Esa Härmälä, europarlamentaarikko Ville Itälä (kok) ja Pilvi Torsti (SDP).
Paneelin puheenjohtajana toimi päätoimittaja Lauri Kontro.


2. Säätiön vuosikokous oli 19.3.2009

Kokouksessa valittiin entiset hallituksen jäsenet ja varajäsenet uudelleen. Puheenjohtajana jatkaa päätoimittaja Matti Kalliokoski.
Uusiksi jäseniksi kutsuttiin professori Seppo Knuuttila, professori Ilkka Nummela, professori Jari Ojala, arkkitehti Netta Böök, intendentti Peter Båsk ja professori Jari Niemelä.


3. Säätiön toiminta 2009

Hanketta Talonpoikaisen rakentamisen valiot kaikkien saataville jatketaan.

Lisäksi aloitettaan kulttuuriyrittäjä Päivi Rajakarin tuottamana kekrin tuotteistamishanke.


Kekrirockia Kulttuuritalolla 30.10.2008

Miten kekri pitää pintansa, kun Halloween valtaa Suomea - ja tukee kekriä? Kysymyksen vastausta pohdiskeli Kalevalaseuran puheenjohtaja, professori Seppo Knuuttila säätiön kekriseminaarissa Helsingin Kulttuuritalolla. MTK:n ruokakulttuuriasiamies, keittiömestari Jaakko Nuutila puhui suomalaisesta ruokakulttuurista ja viritti pohdintaa tulevaisuuden kekrituotteista. Seminaari oli lähtölaukaus säätiön hankkeelle, jonka tavoitteena on kekrin perinteen elvyttäminen modernille ihmiselle ja sopivien kekrituotteiden kehittäminen.

Ilta huipenti rockkonserttiin, jossa säätiön vuoden 2006 kulttuuripalkinnon saanut, supersuosittu Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtye valloitti vanhat ja nuoret.

Lauri Tähkän rockuran alkusysäyksenä ovat olleet vanhat eteläpohjalaiset kansanlaulut, joita hän modernisoi rockiksi viitisen vuotta sitten. Teuvalaisuus ja eteläpohjalainen murre sekä maaseudun koristelematon, kohtuullinen ja nöyrä elämänasenne kuuluvat edelleen Tähkän musiikissa ja yhtyeen poljennossa. Koko Suomi on hurmaantunut yhtyeen lauluihin.

Kekriseminaariin ja Kekrirokkiin osallistui myös 40 sampsalaista maatalous- ja metsäylioppilasta.

Asumisen vapaus! -seminaari ja Kekrijuhla 31.10.2007

Kekrijuhlassa pohdittiin asumisen vapautta. Otaniemen Dipolissa oli parikymmentä arkkitehtiopiskelijaa ja kolmisenkymmentä säätiön jäsentä kuulemassa alustuksia ja keskustelemassa. Tilaisuus oli erittäin onnistunut ja tulevaisuuteen suuntautuva.

Arkkitehti Matti Vuorio pohti vapaan asumisen esteitä. Vuoriolla on omakohtainen kokemus asunnon ja työtilojen rakentamisesta Porvoon Kerkkoon kylään. Alustuksessaan Vuorio piirsi kuvan siitä, miten maaseutuasuminen ja kylät syntyivät ilman suunnittelua ja miten suunnittelusta ja lainsäädännön ohjauksesta vähitellen on syntynyt vapaalle asumisen erilaisia esteitä. Lue lisää Vuorion ajatuksista »

Museonjohtaja Juha Kuisman mukaan maaseudulla asumisen valinnut tavoittelee vapautta ja ihmisen luonnollista ympäristökokemusta. Sitä samaa tavoittelee myös kesämökkiläinen. Hyvät talonpaikat maaseudulla ovat eteläpuolen rinteillä, pellon ja metsän rajassa mutta metsän puolella 0,5 - 1 ha tontteja, joissa on sekä kaivon mahdollisuus että hyvät perustamisen lähtökohdat, ja joille saa pienen puutarhan sekä kasvimaan että luonnonvaraista luontoa. Talon itsensä pitää istua kulttuurimaisemaan ja vahvistaa "paikan henkeä". Lue lisää Kuisman ajatuksista »

Maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki johdatteli kuulijat matkalle Suomen ympäri. Rautamäki esitteli hyvin havainnollisesti, miten maaseutualueilla eri puolilla Suomea rakentaminen luontaisesti ennen ruutukaavoja sijoittui maisemaa ja luontaisia kulkureittiä kuten jokia noudattaen.

Tekn.lis. Johanna Pekkanen valotti tuloksia tutkimuksistaan, joita varten hän on haastatellut kaupungeista maalle muuttajia ja rakentajia. Maalle työntävinä tekijöinä tulivat esille halu antaa lapsille virikkeellinen ympäristö ja itselle mielekäs tekeminen. Maalle työntää myös kaupunkiomakotialueiden normitettu ja yhdenmukainen elämäntapa. Vanhat talot, valmis ympäristö ja yksityisyyttä suojaava pihapiiri sekä yksilöllisen rakentamisen mahdollisuus puolestaan vetävät maalle. Lue lisää Pekkasen ajatuksista »



Kansainvälisen talonpojan päivän tapahtumaan 15.5.2007

Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjesti Kansainvälisen talonpojan päivän tapahtuman MTK:n säätiön omistamalla Kettulan metsätilalla Suomusjärvellä.

Filosofian tohtori Keijo K.Kulha piti esitelmän edesmenneen akateemikko Eino Jutikkalan elämäntyöstä – ”Jutikkalan matkassa”. FT Kulha on kirjoittanut syksyllä 2006 ilmestyneen akateemikko Eino Jutikkalan elämänkerran.

MTK:n 2. puheenjohtaja MMT Juha Marttila valotti tämän päivän talonpojan kansainvälisiä haasteita. Juha Marttila on aktiiviviljelijä Simossa, hänellä on 70 lehmän lypsykarjatila. Marttila on toiminut aikaisemmin myös tutkijana, mutta hän halusi palata viljelemään kotitilaansa Lappiin.

Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtyeelle kulttuuripalkinto

Talonpoikaiskulttuurisäätiön kulttuuripalkinnon saa tänä vuonna Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtye. Palkinto luovutettiin Lauri Tähkälle 22.3.2007 Helsingissä.

Lauri Tähkä (oikealla) kävi noutamassa Talonpoikaiskulttuurisäätiön hänelle ja Elonkerjuu-yhtyeelle myöntämän kulttuuripalkinnon. Vasemmalla säätiön edustajat Matti Kalliokoski ja Paula Viertola. (Kuva: Kimmo Haimi)

Talonpoikaiskulttuurisäätiön mielestä Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtye tuo hyvällä itsetunnolla talonpoikaisen elämäntavan rock-musiikkiin. Yhtye välittää tämän päivän talonpoikaisuuden ilmiöitä suuren yleisön tietoisuuteen. Yhtye on tunnettu lyriikastaan, jossa kansanlaulujen ilmaisutapa on nykyaikaistettu, mutta kielessä on silti selvä teuvalaismurteen maku. Yhtye on talonpoikainen myös kokoonpanoltaan, sillä sen jäsenissä on myös aktiivimaanviljelijöitä, minkä vuoksi talonpoikaiseen elämäntapaan kuuluva vuodenkierto vaikuttaa sen kiertuekalenteriin. Yhtye toimii lisäksi yhteistyössä Teuvan kunnan kanssa. Osana tätä on yhtyeen koulukiertue, jolla eteläpohjalainen kansanperinne on vahvasti esillä.



Akateemikko Eino Jutikkala kuollut

Talonpoikaiskulttuurisäätiön ainut elossa ollut perustajajäsen akateemikko Eino Jutikkala kuoli 22.12.2006. Jutikkala oli yksi 20 merkkihenkilöstä, jotka perustivat Talonpoikaiskulttuurisäätiön vuonna 1938. Akateemikko Eino Jutikkala osallistui aktiivisesti säätiön toimintaan. Hän oli innokas keskustelija ja kannanottaja säätiön tilaisuuksissa aina kevään 2006 vuosikokoukseen saakka. Akateemikko Jutikkala sai säätiön historian ensimmäisen kulttuuripalkinnon syksyllä 2005 talonpoikaisen historian ja kulttuurin parhaana tutkijana ja tuntijana. Hän oli kuollessaan 99-vuotias.
Talonpoikaiskulttuurisäätiö kunnioittaa perustajajäsenensä muistoa ja tervehtii hänen läheisiään.


Kekri-juhla 25.10.2006

Säätiön Kekri-juhlan 25.10.2006 teemana oli kekrin perinteen elvyttäminen Suomen syksyn juhlaksi ja kekrin tuotteistaminen. Neljäkymmentä säätiön jäsentä keskusteli innokkaasti professori Juhani U.E. Lehtosen inspiroivan esitelmän jälkeen. Säätiön hallitus työstää keskustelun ideoita. Kenties Suomen syksyssä on perinteeseen pohjautuvan, mutta modernin Kekri-juhlan mentävä aukko. Halloween-juhlakin pohjautuu osittain samaan perinteeseen, mutta sen muodot eivät ole kovin suomalaisia.

Lue Juhani U.E.Lehtosen esitelmä Kekristä on moneksi.

Kirkon vastuu maaseudusta 15.6.2006
Kirkon vastuu maaseudusta oli keskusteluteemana säätiön Kansainvälisen talonpojan päivän tilaisuudessa Helsingin Pitäjän Pappilassa Vantaalla 15. kesäkuuta 2006.
Yhteenveto keskustelusta
Tapahtuman alustukset (doc):
   Seppo Häkkinen
   Jouko Nieminen
   Heikki Pesonen

Kekri-juhla loka-marraskuussa 2005
Kekri-juhla 2005 oli hyvin juhlallinen, koska juhlassa luovutettiin ensimmäinen kulttuuripalkinto akateemikko Eino Jutikkalalle. Säätiön perusteluina todettiin, että akateemikko Jutikkala on Suomen talonpoikaisen historian ja kulttuurin paras ja pitkäaikaisin tutkija ja tuntija. Hänen kansainvälisestikin ainutlaatuisen pitkä, 1930-luvun alussa alkanut ura jatkuu yhä. Akateemikko Jutikkala on lisäksi hyvin aktiivinen säätiön jäsen. Kekri-juhlassa esitelmöi professori Juha Sihvola aiheesta Talonpojan elämä ja arvot globalisaation myllyssä. Juhlassa esiintyi Äijä-kvartetti. Juhlapaikkana Ravintola Pääposti Helsingin keskustassa.

Lehdistötiedote
Professori Juha Sihvolan esitelmä

2005 Kekri-juhlissa luovutettiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön ensimmäinen kulttuuripalkinto säätiön ainoalle elossa olevalle perustajajäsenelle Suomen Akatemia jäsen Eino Jutikkalalle. (kuva: Markku Vuorikari)

Kansainvälinen talonpojan päivä 2005
Kansainvälisenä talonpojan päivänä 2005 säätiö teki tutustumismatkan juuri avattuun Maatalousmuseo Sarkaan Loimaalle. Kirjailija Kirsti Manninen ja museon johtaja Juha Kuisma kertoivat museon synnystä ja antoivat oman lisänsä keskusteluun uudesta talonpoikaiskulttuurista.

Jäsenistön vuosikokous 9.3.2005
Jäsenistön vuosikokous 2005 pidettiin 9. maaliskuuta Suomen Elokuvasäätiön tiloissa. Vuosikokousesitelmän piti kirjailija Matti Mäkelä. Keskustelun virittämiseksi katsottiin seuraavat kansatieteelliset elokuvat: HÄMEENKYRÖN HEINÄNTEKOA (Kansatiet. Filmi Oy-36 - Mäkinen/Vilkuna/Kohtamäki), PYSTYSTÄ PINOON (Suomi-Filmi Oy-68 Kansallismuseon tuella - Heino/Naskali) ja ELOKUVAN NÄKYMÄTÖN MIES (Muutama metri Ky-88 Juho Gartz).

Sivun alkuun