Säätiö uusi 1980-luvulla kunniakilven myöntämisperusteet ja suunnittelutti taiteilija Erik Bruunilla uuden kilven, jolle annettiin nimi Perinteisen rakentamisen kunniakilpi.


Yrjö Laine-Juvan 1930-luvulla suunnitelema perinteisen rakentamisen kunniakilpi, jota ennätettiin myöntää vain muutamia ennen sotaa.

Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi

Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi myönnetään tunnustukseksi maaseudun perinteistä tai perinteeseen pohjautuvaa hyvää rakentamistapaa edustavalle rakennukselle tai rakennusryhmälle. Esityksen kilven myöntämiseksi voivat tehdä kohteen omistaja, kunta tai paikallinen tai alueellinen kotiseutu- ja kulttuurityötä tekevä yhteisö, tai kunniakilpiraadin jäsen. Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallitus määrää kunniakilven lunastusmaksun, jonka maksaa kilven myöntämistä esittänyt henkilö tai yhteisö.
Kunniakilpeä haetaan oheisella lomakkeella » ( .doc-vaihtoehto) .

Päätöksen kilven myöntämisestä tekee kunniakilpiraati, johon kuuluvat seuraavat jäsenet:

Raija Seppänen, raadin puheenjohtaja
raija.seppanen@mmm.fi
puh. 040 833 5125

Antti Pihkala, raadin jäsen
antti.pihkala@evl.fi
puh 050 529 8431

Heikki Kukkonen, raadin jäsen
heikki.kukkonen@hut.fi

Pertti Toivari, raadin jäsen
posti@perttitoivari.fi

Pia Olsson, raadin jäsen
pia.olsson@helsinki.fi

Elina Anttonen, raadin sihteeri
elina.anttonen@gmail.com
puh. 045 650 9383

Päätöksenteossa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusten materiaaleihin ja siihen, miten mahdolliset korjaustyöt on sovitettu tyylillisesti yhteen perinteisen rakentamistavan kanssa.


Perinteisen rakentamisen kunniakilpi kiinnitettiin 26.6.1987 Pylkönmäellä Lauttamäen päärennuksen seinään. Kuvassa isäntäväki, Mirva ja Lauri Lauttamäki, valmistautuu yhdessä lyömään viimeisen, pitävimmän naulan.
(kuva ja teksti: Kotiseutu 2/1988)